6. lokakuuta 2014

# KUTSUMUA

 Halusin osallistua aikaisemmin pinnalla olleeseen #Kutsumua -kampanjaan. Kuvattiin kampanjakuvat yhdessä Weedin kanssa koska ollaan oltu samassa veneessä ala- ja yläasteella. Nämä pari kuvaa ovat pyörineet läppärini kuvakansioissa jo hetkisen aikaa samalla tavalla kuin ajatukset pääni sisällä. Mun on pitänyt julkaista tämä jo melkein kuukausi sitten mutta, mua ei ole vain kiinnostanut. Mua ei ole itseasiassa kiinnostanut julkaista täällä yhtään mitään. Viimeisin Vain Elämää - jakso sai mut palaamaan takaisin yläasteelle Apulannan biisien pariin ja mua ei oo pitkään aikaan mietittyttänyt ja ahdistanut ajatella niin paljoa. 

Apulannan biisit sai mut takaisin aikaan jolloin niitä tuli kuunneltua yksin himassa mietiskellen miten mä pääsen täältä pois. Mä en voi sanoa että mun ala- ja yläaste aika olisi ollut aivan kauheaa. Muhun ei koskaan kohdistunut fyysistä väkivaltaa ( luojan kiitos)  eikä muhun kohdistuva henkinenkään kiusaaminen ollut pahinta. Pahinta oli yksinäisyys. Mua pidettiin niin outona, ettei mua kutsuttu koskaan minnekkään. Kukaan ei halunnut olla mun kaveri, mulle ei kukaan jutellut. Olin ujo, erilainen, outo. 

Kiusaaminen alkoi ala-asteella kun en osannut laskea matikkaa enkä oppinut englantia ja kävin mukautetuilla tunneilla ja lopulta viimeisen ala-astevuoden kokonaan mukautetulla luokalla. Musta tuli jälkeenjäänyt, nolo ja hengasin "vammaisten" kanssa. Yläasteella pääsin musiikkiluokalle ja sain uudet tuntemattomat luokkakaverit. Olin kuitenkin niin ujo, etten uskaltanut tutustua kehenkään. Yläasteella vaiheilin paljon oman tyylini kanssa ja se oli suurin syy kiusaamiseen. Mun ernuvaihe aiheutti naurua, kuiskimista ja seläntakana puhumista kaikkein eniten. Se kuitenkin lannistamisen sijaan vahvisti mua. Yläasteella päätin, että mun on vaan päästävä eroon näistä piireistä ja lähdin kouluun toiselle paikkakunnalle jossa sain taas aloittaa alusta. Mua ei siellä kertaakaan, ei ikinä, kiusattu ja sain todella hyviä ystäviä. Kiusaaminen päättyi. Olin onnellinen. 


Aloitin blogin kirjoittamisen 5 vuotta sitten ja olen kokenut ehkä pahinta kiusaamista täällä. Kun aloitin, sain enemmän hirveitä kommentteja kuin hyviä. Nykyään se on onneksi toisinpäin. Mua on eniten haukuttu läskiksi ja rumaksi sekä mun nenä on joutunut haukkumisen kohteeksi kymmeniä kertoja. Jopa eräs juoppo jolle en antanut huomiota tokaisi että "  nokka ei sovi naamaan" Mitäpä tuohon nyt sanomaan.  En voi käsittää sitä miten ällöttäviä ihmiset ovat. En vaan tajua sitä miksi joku haluaa vahingoittaa toista ihmistä henkisesti, En koskaan voisi mennä kommentoimaan toiselle ihmiselle kuinka läski tai kuinka ruma hän on. 

Kiusaamisen ja haukkumisen myötä musta on tullut todella tarkka siitä mitä kerron ihmisille ja kenen kanssa haluan jakaa asioita. Mun lähimpään ystäväpiiriin kuuluu vain muutama henkilö. En enää tuhlaa aikaani ihmisten kanssa jotka jollain tavalla ärsyttävät tai eivät ole luottamuksen arvoisia. Haluaisin tutustua uusiin ihmisiin mutta se vaatii paljon aikaa ja usein tutustumisen arvoinen ihminen kyllästyy matkan varrella ja etsii jonkun toisen. Mun ihmistuntemus on kasvanut äärimmäisen hyväksi, kun olen ollut tarkkailijan asemassa oikeastaan koko 23-vuotisen elämäni ajan. Tunnistan ihmisten luonteita muutamien minuuttien tutustumisen jälkeen. 

Mimi kirjoitti postauksessaan sanoiksi samoja asioita joita on pyörinyt mun mielessä viimeisten viikkojen ja jopa kuukauden aikana. Bloggaaminen ei ole kiinnostanut enää. Oon kyllästynyt pinnalliseen ja teennäiseen blogiskeneen täydellisesti. Mä luulen, että tämä postaus tarvitaan että voin jatkaa.

Vaikka olenkin vähän myöhässä koko kampanjasta, se ei haittaa, sillä kiusaaminen ei muutamalla instagram kuvalla lopu niin kauan kuin ihmiset ovat olemassa. Vain sinä pystyt vaikuttamaan siihen mitä sanot toiselle ihmiselle, mitä kommentoit toiselle ihmiselle. Vain sinä voit mennä koulussasi, työpaikallasi tai ihan missä vain väliin jos huomaat kiusaamista. Kiusaamisen loppumiseen voidaan vaikuttaa vain me itse. Sitä ei kukaan muu tee. 

Don't judge the book by its cover. Be nice. 

11 kommenttia:

  1. Jotku ihmiset on ihan kamalia, mut onneks aina välillä sattuu löytämään niitä ihanimpiaki. Musta on ollu aivan mahtavaa ja jotenki suuri kunnia tutustua suhun täs kuluneen vuoden aikana. Oot vahva & ihana. ♥

    VastaaPoista
  2. Oot ihana ja kaunis!

    VastaaPoista
  3. Mikä sun nenässä on muka vikana? Ihana nenä. ♥

    "Mä en voi sanoa että mun ala- ja yläaste aika olisi ollut aivan kauheaa. Muhun ei koskaan kohdistunut fyysistä väkivaltaa ( luojan kiitos) eikä muhun kohdistuva henkinenkään kiusaaminen ollut pahinta. Pahinta oli yksinäisyys. Mua pidettiin niin outona, ettei mua kutsuttu koskaan minnekkään. Kukaan ei halunnut olla mun kaveri, mulle ei kukaan jutellut. Olin ujo, erilainen, outo. "

    Samanlainen oli munkin yläaste suurimmaksi osaksi. Mulla kyllä oli yks kaveriporukka, mutta olin sen verran erilainen, että ei mua siinäkään kutsuttu juuri mihinkään ja jäin monesti yksin. Monesti myös omasta valinnasta, kun ei mua kiinnostanut siihen aikaan koskea ollenkaan alkoholiin ja muutenkin olin tyyliltäni ja ajatusmaailmaltani vähän erilainen kuin ne muut. Lukiossa tuo sitten kyllä toistui vielä pahemmin, siellä olin vielä enemmän yksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. se on niin hassua, miten en koskaan oo pitänyt omaa nenääni isona tai rumana mutta kun joku kerran, toisen ja kolmannen sanoo niin se alkaa itsestäkin näyttää rumalta. On hirveää miten kauheita ihmiset ovat toisilleen : (

      Mulla oli sama juttu. Mulla oli oma parin henkilön kaveriporukka muilta luokilta ensimmäiset kaksi vuotta ja kun kuvissakin näkyvä weedi tuli yläasteelle oli mulla vihdoinkin joku jonka kanssa olla kaikki vapaa-aika koulussa. En koskenut yläasteella alkoholiin kertaakaan. Taisin ensimmäisen kerran juoda siiderin amiksessa. En juo alkoholia vieläkään muuten kuin yhden kaksi kaljaa parissa kuukaudessa. Luulen että se oli yks suurimpia syitä miks mua ei koskaan kutsuttu minnekkään. ( ja mikä saattaa olla syy samaan vieläkin) Eihän sitä tietenkään voi tietää mitä muiden mielessä liikkuu. Voin kuvitella millaista sulla on ollut lukiossa kun samoista tyypeistä on tullut niin "aikuisia" ja kaikki on muuttunut vaan pahemmaksi. Onneksi kiusattuna olo on tehnyt musta ajan mittaan vahvan. Toivottavasti sustakin : ) ♥

      Poista
  4. Oijjoi oon just kattellu siun nenää miten söpö se on ja miten muutenki oot niin kaunis.. hiukset vaihtaisin milloin vaan <3 Asia tekstiä, jota oli kiva lukee vaikka asia onki vaikee monille.

    VastaaPoista

Nakkaa kommentti! (auts, ei noin kovaa :-D)